Tervetuloa tutustumaan Toholammin lukion kuvataiteilua -blogiimme!

Toholammin lukion ja yläkoulun kuvataiteen yhtenä oppilastöiden esittely- ja itsearviointipaikkana on tämä kuvataiteen blogi. Sivut tarjoavat kaikille kuviksen töille ja tekijöille mahdollisuuden näkymiseen muuallakin kuin koulun käytävillä ja oppilastöiden näyttelyssä.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Naamio



Otin tähän työhöni entisajan afrikkalaisesta taiteesta ja inspiroiduin maanläheisestä teemasta. Silmät tein tavallisesta poikkeaviksi, mutta nenästä yritin saada mahdollisimman todenmukaisen, eikä siitä kovin huono tullutkaan. ;) Reunustin naamarin lehdillä ja eräänlaisilla köynnöksillä ikäänkuin 'sitoen' kasvot. Suuta en päättänyt tehdä, jotta naamiosta tulisi tarinamainen tai jotta katsoja saisi käyttää mielikuvitustaan naamion tarinasta. Halusin otsaan vielä jonkinlaisen 'sinetin' lisätäkseni edelleen naamion tarinaan yksityiskohtia. Päädyin yksinkertaiseen, neljästä kolmiosta ja yhdestä neliöstä muodostuvaan kuvioon, jonka kaiversin silmien yläpuolelle.
Väritin naamion kuulaan valkeaksi, jotta satumainen ja mielikuvituksellinen teema jatkuisi. Lehdet maalasin kullankeltaisella, etteivät ne olisi olleet liian tavalliset muihin yksityiskohtiin verrattuna.

Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen eikä ole kaukana luonnoksesta. ;)

Eläimen muoto käyttöesineessä




Tässä tehtävässä tutustuttiin myytteihin työn aiheen valinnassa ja eläimen valinta ja esineen muoto piti liittyä jonkinlaiseen myyttiin.
Selailin Kalevalaa, ja löysin myytin Hiiden hirvestä, jota kukaan ei saanut kiinni ja jota Joukahainen (muistaakseni) yritti tavoitella saadakseen Aino-neidon itselleen. Hiiden hirvi oli minusta aika mielenkiintoinen ja kiva aihe työhöni.
Hirven pää ei ollut kovin vaikea tehdä, tosin sen sisälle työstämisen ajaksi laitettu purkki jouduttiin repimään väkisin ulos ja astia jouduttiin halkaisemaan.. Muuten pää onnistui ongelmitta. Mutta. Sarvet olivatkin sitten hankalampi juttu, sillä märkä savi ei tahtonut pysyä kiinni 'päässä'. Sarven hakaset lähtivät irti milloin lystäsivät, mutta ehjänä koko komeus saatiin kuivumaan.
Polttamista aloittaessa Heli-ope tosin vahingossa 'irroitti' toisen sarven, mutta ainakin ratkaisi ongelman, että miten kulho mahtuisi polttouuniin.. ^^
Värityksestä tuli mielestäni hyvin onnistunut, sillä muuten hirvi-purkki-tuikkualusta-työni ei ollut mielestäni kovin kummoinen. Väri on joka kohdasta hiukan erilainen, mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja omalla tavallaan upean.
Tämä työ vaati kyllä hikeä, kyyneleitä ja maltin menettämistä, mutta lopputulos ei ollutkaan hullumpi. ;)

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Käyttöesine muottitekniikalla, koristeluun engobeliete



Tehtävänä oli tehdä jonkinlainen kuvio saveen engobelietteen avulla. Minulle tuli heti mieleen pitsikuviot, joten tein kuvassa näkyvän kulhon ja sen pinnalle pitsin läpi kuvioita.
Kuviosta tuli kiva, vaikkakin ei ihan sellainen kuin olin ajatellut, mutta tuollaisena hiukan utuisena kuvio on aika kiva. :)
Olen tyytyväinen aikaansaannokseeni, vaikkakin kulhon pohjasta tuli pullea.. No, sainpas aikaan keikkuvan kuhon.^^

Laatta, johon siirretään kuva




Tehtävänä oli siirtää kuva savelle rautapitoista mustetta sisältävää kuvaa hiestämällä. Idea kuulosti hauskalta ja koska joulu oli tulossa, päätin tehdä kummitädilleni ja hänen miehelleen taulun yksivuotis-häälahjaksi. Ja ongelmat alkoivat heti alussa, sillä unohdin tehdä heidän hääkuvastaan peilikuvan, jotta kuva tulisi savelle oikein päin, ja savilaatan tultua uunista ensimmäisen polton jälkeen ei kuvasta saanut mitään selvää. Päätin kuitenkin yrittää vielä, joten lasitin laatan ja poltin sen vielä kerran, mutta ei se ainakaan siitä parantunut.. Ensimmäinen otto siis epäonnistui. Ensimmäinen kuva on tästä ekasta työstä.


Sitten mietin Heli-opettajan kanssa yhdessä vaihtoehtoja toteuttaa tämä työ, ja päädyin siirtämään kuvan puulevylle, sillä se kuvaa hyvin avioparin luonnonläheisyyttä. Jo kuvan siirtämisvaiheessa oli selvää, että tästä versiosta tulisi parempi, sillä kuva oli hyvin selvä ja kaunis. Sen olin myös kääntänyt peilikuvaksi.. Kaiversin kehyksiksi linokaivertimella kuvioita ja maalasin ne kullanvärisellä maalilla. Tämä versio oli huomattavasti parempi, kuten varmaan kuvasta näkyy.


Oli hyvin mielenkiintoista kokeilla kuvansiirtoa, vaikkei se ihan putkeen mennytkään. Onnistuin mielestäni hyvin toisella yrityskerralla ja olen iloinen, että päätin vaihtaa materiaalia. Kuviot yhdistävät ja rajaavat taulua mielestäni kauniisti ja sopivat kuvan tunnelmaan. Puualusta ja kuvan värit saavat taulun näyttämään vanhahtavalta ja kultainen väri tekee taulusta elegantin näköisen. Olen tyytyväinen. ^^

perjantai 2. joulukuuta 2011

näköisnukke-"Alfred"

Kuvissa näkyy otoksia tekstiilitaiteen kurrssin teoksen työvaiheista. Kyseessä oli siis nuken tekeminen. Olen jo pitempään ajatellut, että jos teen nuken siitä tulee haltia Taru sormusten herrasta -tyyliin. Keramiikan työissä aiheenaani oli viikinkien mytologiaa, josta Tolkienkin on ottanut mallia haltioihinsa. Siitä se sitten lähti.

Pää, kädet ja jalat muotiltiin superskulpt-massasta, foliosta, pahvista ja rautalangasta. Päämääränä oli käyttää massaa mahdollisimman vähän, vain pinnalla. Sen jälkeen massa kovetettiin uunissa. Se ei tosin sujunut ongelmitta. Kun raajat otettiin pois roikkumasta, huomattiin, että tyypiltä oli palanut nenä. Siinä sitten sitä pelastamaan. Päälle laitettiin massakerros sitä peittämään, eikä se mielestäni näyttänyt yhtä hyvältä kuin aluksi. Kuvista voi huomata myös kulmien ja huulien kärvähtäneen. Silmämunat paistettiin erikseen, laitettiin paikalleen ja tehtiin niille silmäluomet ennen
paistamista.



Seuraavaksi sitten asiat väännettiin rautalangasta, tai ainakin tyypin ranka. (En tule kovin hyvin toimeen rautalangan kanssa, joten tähän työvaiheeseen kului aikaa...) Rautalankakropan päälle kiedottiin jonkinmoista "lihasta", joka lopuksi sidottiin naruilla kiinni. (Opettaja näytti kuinka vähän lankaa tarvittaisiin vasta lopuksi, kun oikea tekniikka on hallussa-> oma väkerrykseni muistutti lähinnä joulukinkkua)

Tadah! Valmis työ. Ei se kyllä todella noin nopeasti käynyt...

Korva irtosi vähän väliä, tukkaa ja liimaa oli joka paikassa, puhumattakaan olemattomista ompelutaidoistani, jotka joutuivat koetukselle ensin "ihon"(sukkahousuista) tekemisessä ja myöhemmin vaatteiden tekemisessä. ...Jos nyt valitsisin tehtävän, en tekisi nukkea sen perusteella, että siinä on kamalasti työtä ja yksi kurssi ei ole ihanteellinen aikataulu. Työn tekemistä nimittäisin oppimiskokemukseksi.


Loppusilauksena kulmakarvat, tussilla pupillien piirtäminen, vyön ja korun palmikointi nahkanauhasta ja hieman pakkelia pintaan.

perjantai 18. marraskuuta 2011

The Tree of Light and the Snake



Kuvissa näkyy kurssin mielestäni onnistunein työ. Tehtävänantona oli tehdä savesta astia, jossa yhdistyy eläimen tai kasvin muoto käyttöesineeseen. Hain inspiraatiota kaikkiin töihini pohjoismaisesta/germaanisesta mytologiasta. Lähdin rakentamaan omaa käsitystäni ja kuvaustani kyseisistä myyteistä. Aloin miettiä, mistä mytologian tarinat ja maailmankuvat juontavat juurensa.

Halusin tehdä kurssin töistäni niin sanotusti kokoelman. Ajatus oli ottaa ideoita mytologiasta, tuoda ne lähemmäs nykyaikaa ja muuttaa ne "oman näköisiksi". Jos germaaniseen mytologiaan perustuva uskonto olisi hengissä nykypäivänä, siihen liittyvät esineet voisivat näyttää tällaisilta.

Viikingit muistetaan enimmäkseen raakalaisina, mutta myös heidän uskomuksiinsa kuului olennaisesti väkivalta. Esimerkkinä luomismyytti: jumalat luovat maailman surmaamansa jättiläisen ruumiista. Jättiläisen veri muuttui vedeksi ja meriksi, iho maaksi, luut vuoriksi, hampaat kiviksi ja hiukset ruohoksi ja puiksi. Aivot heitettiin taivaalle ja niistä tuli pilviä. Pääkallosta tehtiin taivas, se oli uuden maailman kansi.

Arvelen, että mytologia kuvastaa aikaansa. Ihmiset kuolivat nuorena ja elämä oli raskasta. Mytologiassa oli sellaisia tarinoita, joita sen ajan ihmiset pystyivät kuvittelemaan olevan totta.
Ensimmäistä kertaa tällisten myyttien lukeminen järkytti. Vähitellen ne alkoivat kuitenkin tietyllä tapaa kiehtoa.

Työssäni aioin aluksi kuvata maailmanpuu Yggdrasilia. Suunnitelma muuttui, koska puun muovaaminen savesta osoittautui olettamaani vaikeammaksi.

Lopulta yhdistin Yggdrasilin rungon ja maailmankäärme Jormungandin. Myytin mukaan käärme nimittäin on kiertynyt maailman ympärille purren häntäänsä, joten tulin ottaneeksi hieman taiteellisia vapauksia. Kun Jormugand päästää irti hännästään alkaa viimeinen taistelu ennen maailmanloppua. Omassa kuvauksessani halusin korostaa syklisyyttä- ajatusta siitä, että tapahtumat toistavat itseään. Itse häntäänsä pureva tai syövä käärme on ikuisuuden ja jatkuvuuden symboli ja myös puu maailman runkona viittaa sykleihin-tässä tapauksessa vuodenaikojen tulemiseen ja menemiseen. Myös yksityiskohdat voivat viitata jotain: onko käärme päästämässä hännästään irti? Ajattelin myös korostaa Yggdrasilin tärkeyttä ihmisille käyttötarkoituksella (tuikkukuppi).

Tekniikkana on käytetty muotin päälle muotoiltua savea. Lasitteena on käytetty kahta värillistä lasitetta. Lasitteiden valitsemisessa tuli myös olla tarkka. Kääreestä piti tulla mahdollisimman käärmemäinen olematta liian kirjaimellinen (esim. vihreä väri olisi ollut mielestäni liian ilmeinen) ja puun tuli olla mahdollisimman puumainen, elävä.

Mielestäni työ onnistui paremmin kuin olin odottanut, erityisesti lasituksesta tuli kaunis. Juuri lasittamisessa opin uutta-käyttämään useampaa lasitetta samassa työssä. En muuttaisi työssä mitään. Ajankäytössä ei tämän työn kanssa ollut ongelmia. Myös tehtävää ajatellen työ on onnistunut: sitä voi käyttää kulhona tai kynttilöiden polttoastiana ja siinä yhdistyvät eläimen ja kasvin muoto.

Tekemisessä oli sekä ylä- ja alamäkiä. Vaikeat kohdat tuntuivat turhauttavilta, mutta kun tekeminen sujui, se sujui todella hyvin ja lopputulos oli vaivan arvoinen.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Trollface


Tehtävänä oli tehdä naamio johon ottaa vaikutteita vaikkapa afrikkalaisesta tai amerikkalaisesta taiteesta.

WoW on amerikkalaista taidetta.

Tulos: tämä.

maanantai 16. toukokuuta 2011

Hatuttaako?-näyttely

Hatuttaako?-linkki  Pääset tästä katsomaan lisää töitä!
-näyttelyssä nähtiin tänä vuonna paitsi lukiolaisten myös Kuusiston koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten valinnaisessa kuviksessa tekemiä töitä. Kun klikkaat kuvan yläpuolella olevaa linkkiä pääset katsomaan muutkin näyttelytyöt ja yleiskuvia näyttelystä Toholammin kunnantalolla. Erityisen ylpeä olen yhdeksäsluokkalaisten tekemistä taiteilijakirjoista. Historiankirjat laitettiin konkreettisesti uusiksi. Tekeminen näytti vievän mukanaan ja töitä olisi (jälleen kerran) näyttänyt voivan hioa loputtomiin.

Kehystetty maisema








Tehtävänanto oli seuraava: 
Valmista noin 40 x 50 taulupohja (joko paksua pahvia tai vaneria). Leikkaa pohjaan aukko. Aukon muodon saat päättää itse. Sommittele hukkamateriaalista päällys. Kiinnitä materiaaleista riippuen osat kuumaliimalla/naruilla/puuliimalla. Pinnan voit maalata yhtenäiseksi spraymaalilla tai akryylimaalilla.  Mieti kokonaisuutta. Valitse kolme erilaista maisemanäkymää, kehystä näkymä työlläsi ja valokuvaa kehyksineen.  Tehtävän voi toteuttaa parityönä tai yksilötyönä. Työn tavoitteena oli yhdistää maisema ja hukkamateriaalikehys kokonaisuudeksi ja kommentoida työllä ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Omakuvakollaasit

KU1P eli Minä, kuva ja kulttuuri - kurssilla tehtiin yhtenä uutena työnä omakuvakollaasi. Työn muoto oli kaikille sama 40 x 40 cm. Työskentely aloitettiin piirtämällä lyijykynällä omakuva passikuvarajauksella. Piirros tuli löytyä kollaasista, mutta sen työstämistä sai jatkaa haluamallaan tavalla. Sitä sai vaikka repiä, rutistaa, maalata, piirtää päälle uutta, mutta piti perustella miten tehdyt muutokset liittyvät itseen. Työhön tuli tulla kehykset itse valitussa muodossa ja itseen liittyviä asioita, jotka sitten perusteltiin.



Mustavalkoista




KU 6V -kurssilla harjoiteltiin piirtimien käyttöä ja mallista piirtämistä. Mustavalkoinen tekeminen on sitä kuvataiteen historian juurille palaamista ja palaamista siihen minkä useimmat vanhemmista ihmisistä vieläkin mieltävät kuvataiteeksi. Usein kuulee nykyopiskelijoiden toivovan että piirrettäisiin edes joskus, kun piirtäminen on jäänyt syrjään monien muiden tekniikoiden ja tekemisen tapojen tieltä. Lapsen tutustuminen kuvataiteeseen lähtee havainnosta että kynä pysyy kädessä ja sillä saa jälkeä aikaiseksi. Usein innostus johtaakin pidempään suhteeseen kuviksen kanssa ja ohjaa kiinnostumaan myös muista aineen piirissä olevista asioista. Piirtämään voi oppia jokainen, mutta ikävä kyllä harjoittelematta ei tätäkään taitoa voi oppia. Kurssilla harjoiteltiin silmän ja käden yhteistyötä erilaisten pienten tekniikka- ja havaintoharjoitusten myötä. Havainnointia voi opettaa, mutta kiinnostus tekemiseen pitää lähteä jokaisesta itsestään.